lauantai 3. syyskuuta 2016

104 vuotta

Maailman vanhin bloggaaja Dagny täytti 104 vuotta toukokuussa ja sai matkan Budapestiin syntymäpäivälahjaksi. Hän on pirteä vanha mummo, joka asuu Ruotsissa. Nostan hattuani Dagnylle. Hän ei vain jaksa kirjoittaa blogia päivittäin, hän myös osallistuu lehti- ja televisiohaastatteluihin. Lainaan kuvan Dagnyn blogisivulta tästä iloisesta rouvasta.


Dagny

Kävijälaskurin mukaan yli 1,67 miljoonaa lukijaa on käynyt Dagnyn blogisivulla. Blogilinkki: http://www.123minsida.se/Bojan/99578356#comments.


Dagny on sitä mieltä, että naisten pitäisi olla rohkeampia ja vaatia tasa-arvoista kohtelua. Ehkä meidän kaikkien pitäisi olla kyllin rohkeita elääksemme toivomallamme tavalla ja pyrkiäksemme aina välillä vapautumaan ikävistä velvollisuuksista, jotka sitovat liikaa.


Heinäkuussa olin mustikkametsässä vanhan isäni kanssa. Isä poimi noin kolme litraa mustikoita sillä aikaa kun minä poimin ison korillisen. Se sai minut miettimään isän kuntoa ja ikääntymistä.


- Toivottavasti olen yhtä hyvässä kunnossa kuin sinä, kun minä täytän 85 vuotta ja yhä jaksan poimia mustikoita metsässä, totesin. Tiedän, että lapseni ovat, koska nykyajan nuoret elävät satavuotiaaksi, mutta he tuskin käyvät mustikkametsässä, koska he eivät nytkään poimi marjoja.


Kaikki on suhteellista, mutta rupesin miettimään asiaa laajemmassa näkökulmassa. Kuka poimii enää marjoja ja sieniä metsässä seuraavina vuosikymmeninä? Kuka edes tekee luontoretkiä? Palaavatko urbanisoituneet, sisävessaan, asfaltoituun kävelyreittiin ja toimivaan WiFiin tottuneet nuoret ikinä sukujuurilleen?


Mikäli elän yhtä pitkään kuin teräsmummo Dagny, saanen vastauksen kysymyksiini - minä, joka juuri ja juuri jaksan julkaista yhden blogin kuukaudessa. Yhä neljäkymmenen vuoden riemua ja surua edessäni. Maltanko tuskin odottaa tulevia haasteita?






1 kommentti: